Hankaluudet teknologian kanssa eivät rajoitu pelkästään ikäihmisiin: peräti kaksi kolmasosaa suomalaisista on huolissaan omista taidoistaan teknologian kehittyessä. Digikuilut voivat erottaa toisistaan niin vanhempia ja lapsia, kuin repiä ihmisten välille teknologisia luokkaeroja. Pahimmillaan puutteelliset taidot ja resurssit voivat johtaa jopa digitaaliseen syrjäytymiseen. Gigantti haluaa kaventaa digikuiluja niin jokapäiväisessä asiakaspalvelutyössä, paikallisilla lahjoituksilla, kuin yhteistyössä Pelastakaa lapset -järjestön ja Kaikille kone -toiminnan kanssa.
Suomalaiset ovat teknologian kansaa ja puolet meistä käyttää vähintään 50 prosenttia päivästään teknologian parissa. Tästä huolimatta kaikki eivät tunne oloaan mukavaksi teknologian ja sen kehityksen edessä. Erityisesti yli 60-vuotiaat kokevat tarvitsevansa enemmän teknologiaan ja tietoturvaan liittyvää apua ja tietoa. Tämä selviää Suomen suurimman kodinelektroniikkaketjun Gigantin tekemästä, vuosittaisesta Tech Trouble 2022 -tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan ikäihmiset eivät kuitenkaan ole ainoita, joille teknologia aiheuttaa hankaluuksia. Vanhempien ja lasten välille vaikuttaa auenneen etenkin selkeä pelaamiseen liittyvä digikuilu. Monet vanhemmat ovat sitä mieltä, että heidän lapsensa käyttävät liikaa aikaa peleihin, mutta samalla vain pieni osa heistä haluaa oppia lisää pelimaailmasta. Työssäkäyville teknologia puolestaan voi aiheuttaa teknostressiä. Tällöin he eivät koe pystyvänsä vastaamaan nopeasti digitalisoituvan työympäristön vaatimuksiin.
”Teknologinen kehitys helpottaa monin tavoin elämää, mutta luo samalla ihmisten välille huolestuttavia kuiluja. Mahdollisuudet ottaa osaa digiyhteiskuntaan eriarvoistuivat kiihtyvään tahtiin jo ennen pandemiaa, ja sittemmin digiloikat perheissä, kouluissa ja työpaikoilla ovat vain korostaneet epäkohtia. Teemme vuosittaista Tech Trouble -tutkimusta, jotta pääsemme nostamaan syrjäytymisriskit esille tieteellisen tiedon avulla, myös esittämään yhteisiä ratkaisuja digikuilujen kuromiseksi ”, Gigantin toimitusjohtaja Laura Tarkka kertoo.
Auttamista asiakaskohtaamisissa, hyväntekijyyttä lahjoituksilla ja tukihankkeilla
Tarkan mukaan Gigantin vastuu markkinajohtajana on ymmärtää suomalaisten digiarkea ja tarjota käytännön ratkaisuja asiakkaidensa elämänlaadun parantamiseksi. Työ lähtee myymälöistä, joissa asiakkaat kohdataan selkokielellä, tunnistaen jokaisen tarpeet ja haasteet – oli kyseessä sitten vaikkapa ymmärtämättömyys laitteiden ominaisuuksista tai niiden käytöstä.
Myymälöissä tehdään myös muunlaista auttamista, kuten erityisopastusta lapsiperheille tai senioreille, sekä lahjoituksia paikallisyhdistyksille ympärivuotisesti. Ketjutasolla Gigantti edistää digitaalista yhdenvertaisuutta Pelastakaa lapset -järjestön kanssa Huippula- ja Kidital-hankkeissa, sekä loppusyksystä valtakunnallisesti käynnistyvällä, Kaikille kone -toiminnalla*, mikä välittää käytettyjä, hyväkuntoisia tietokoneita ja tabletteja opiskelukäyttöön ympäri Suomen.
”Meille on tärkeää pureutua digikuiluihin arjen asiantuntijuutemme kautta. Opimme koko ajan lisää siitä, miten voimme olla avuksi. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat gaming-lähettiläidemme kokemukset nuorten parista ja paikalliset yhteistyömme senioritoimijoiden kanssa. On hyvä tiedostaa, että meistä jokainen voi auttaa jo lähipiirissämme, josta löytyy varmasti tukea tarvitsevia vaikkapa laiteasetusten ja sovelluspäivitysten myötä”, Tarkka muistuttaa.
Gigantin gaming-lähettiläs on pelimaailman isoveli
Gigantti tukee lasten ja nuorten turvallista kasvua digiyhteiskuntaan muun muassa Huippula-hankkeessa, jonka tavoitteena on tarjota digivalmiuksia kaikille Suomen 5-luokkalaisille. Konkreettisessa somemaailmassa nuorten tukena on puolestaan gaming-lähettiläs Miiko Metsäaho, eli tuttavallisemmin MiiKo. Hän luotsaa Gigantin gaming-kanavia Instagramissa, TikTok:issa, YouTubessa sekä erilaisissa tapahtumissa, ja on roolinsa kautta usean, noin 12–20-vuotiaan peliharrastajan esikuva tai ”isoveli”.
Metsäaholle tuttua on myös vanhempien ajoittainen epäluulo lastensa peliharrastusta kohtaan. Hän rohkaisee kuitenkin kaikkia vanhempia tutustumaan pelaamiseen itse – ottamaan selvää, esittämään kysymyksiä ja kokeilemaan. Metsäahon mukaan se johtaa vähintään ymmärryksen ja kommunikaation kasvuun, parhaimmillaan jopa perheen yhteiseen ajanviettotapaan.
”Pelimaailmasta löytyy jokaiselle jotakin: on pulmapelejä, rakennuspelejä ja fyysisiä liikuntapelejä. Pelaamisessa on myös monelle lapselle ja nuorelle tärkeä sosiaalinen ulottuvuus. Sen kautta voi saada kavereita aivan kuten muillakin elämän osa-alueilla. Sellaisia, joiden kanssa jutellaan ja ollaan tekemisissä päivittäin, vaikka asuttaisiinkin eri puolilla Suomea. Gaming-lähettiläänä haluan hälventää turhia ennakkoluuloja ja avata pelimaailmaa omasta elämästäni käsin. Vastailen somen kautta mielelläni myös vanhemmille, mikäli joku juttu esimerkiksi peleissä askarruttaa”, Metsäaho kuvailee.
Tech Trouble 2022 -tutkimusjulkaisuun pääset tutustumaan tästä.
Lähde: Gigantti
Muuta luettavaa muualta
Arman Alizad ja viidenkympin kriisi
Arman Alizad on tehnyt itsestään sarjan, jossa 50 vuotta täyttänyt Arman potee viidenkympin ikäkriisiä ja puhuu avoimesti sen tuomia vaikutuksia elämään.
Pia Penttala auttaa suomalaisia perheitä maikkarilla
Supernanny Suomi sarjassa Pia Penttala auttaaa suomalaisia perheitä, jotka kaipaavat neuvoja lastensa kanssa. Luvassa on liikuttavia kohtaamisia ja tunteiden törmäyksiä, kun perheiden sääntöjä päivitetään ja siteitä vahvistetaan.