Vuonna 2022 Suomessa käytettiin eniten mobiilitiedonsiirtoa asukasta kohden verrattuna muihin Pohjois- ja Baltian maihin, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja muiden maiden viranomaisten julkaisemista teletilastoista. Laajakaistaliittymiä Suomessa on asukasta kohden niin ikään eniten, mutta kiinteiden yhteyksien saatavuudessa Suomi tippuu kärkikahinoista.
Suomessa käytettiin jälleen viime vuonna enemmän mobiilitiedonsiirtoa asukasta kohden kuin muissa Pohjois- ja Baltian maissa. Tämä selviää maiden viranomaisten teleyrityksiltä keräämistä vuotta 2022 koskevista tiedoista. Asukasta kohden Suomen mobiiliverkoissa siirtyi dataa 63 gigatavua kuukaudessa. Toiseksi eniten dataa siirtyi Latviassa, jossa asukasta kohden mobiilidataa kulki 49 gigatavua kuussa. Vähiten mobiilidataa liikkui Norjassa, jossa luku asukasta kohden kuukaudessa oli 10 gigatavua.
Suuren mobiilitiedonsiirtomäärän taustalla on se, että kattavien mobiiliverkkojen ja rajattoman tiedonsiirron takia useissa suomalaissa kotitalouksissa käytetään ainoastaan mobiilinettiä niin mobiili- kuin muissakin kodin laitteissa esimerkiksi 4G- tai 5G-modeemin avulla. Monissa muissa maissa käytössä on useammin kodin kiinteä yhteys, jota hyödynnetään tiedonsiirtoa enemmän kuluttaviin palveluihin kuten suoratoistovideoiden katseluun tarkalla kuvalaadulla suurelta ruudulta.
Suurin osa (59 %) Suomen mobiiliverkkojen tiedonsiirrosta tapahtui niin sanotuista mobiililaajakaistaliittymistä eli liittymistä, joissa ei käytetä lainkaan puhepalveluita. Näitä liittymiä on käytössä esimerkiksi modeemeissa ja tableteissa. Virossa, Suomessa ja Liettuassa oli vuoden 2022 lopussa enemmän mobiililiittymiä asukasta kohden kuin muissa vertailumaissa, mikä selittyy osaltaan vain tiedonsiirtokäytössä olevien liittymien määrällä. Muissa maissa suurin osa mobiilitiedonsiirrosta tuli älypuhelinliittymistä, Norjassa jopa 84 %, koska mobiiliverkkoja käytetään lähinnä liikkuessa kiinteiden yhteyksien ulottumattomissa.
Kiinteiden yhteyksien saatavuus Suomessa on muita Pohjoismaita alhaisempi
Maksimilatausnopeudeltaan vähintään 100 megaan yltävä yhteys oli vuoden 2022 lopussa saatavilla 73 %:iin suomalaisista kotitalouksista. Muissa Pohjoismaissa luku oli yli 90 % ja ainoastaan Liettuassa alle 70 % kotitalouksista oli näiden nopeiden kiinteiden yhteyksien piirissä. Erityisesti laajojen valokuituinvestointien vuoksi Ruotsissa nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus kotitalouksiin on ollut jo useamman vuoden yli 90 %.
Euroopan unionin Digitaalisen vuosikymmenen toimenpideohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla kotitalouksilla olisi saatavilla vähintään 1 Gbit/s -latausnopeuteen yltävä yhteys. Traficom edistää tätä tavoitetta Suomessa muun muassa myöntämällä tukea laajakaistayhteyksien rakentamiseen alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti.
Valokuituyhteys oli viime vuoden lopussa Ruotsissa saatavilla 96 %:iin kotitalouksista, kun Suomessa osuus nousi vuonna 2022 vasta yli 50 %:iin. Myös Tanskan ja Norjan valokuitusaatavuus oli Ruotsia heikompaa, koska Suomen tapaan näissä maissa isolle osalle kotitalouksista nopeat yhteydet ovat saatavilla kaapeli-tv-verkkoon pohjautuvilla nettiyhteyksillä. Toisin kuin valokuituverkossa kaapeli-tv-verkon yhteyksissä ei voida yleensä tarjota käyttäjältä verkkoon päin suuria lähetysnopeuksia. Tämä voi hidastaa jonkin verran esimerkiksi pilvipalvelujen käyttöä. Valokuitusaatavuudessa Suomi oli viimeisenä kaikista Pohjois- ja Baltian maista. Tällä hetkellä kiinteän verkon osalta valokuitutekniikka on toteutustapa, jota rakennetaan eniten ja jonka avulla muun muassa EU:n tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Suomessa eniten laajakaistaliittymiä
Laskettaessa yhteen kaikki kiinteät ja mobiilit laajakaistaliittymät, oli Suomessa viime vuoden lopulla 0,73 liittymää asukasta kohden, mikä oli enemmän kuin missään muussa Pohjois- tai Baltian maassa. Toiseksi eniten laajakaistaliittymiä oli Tanskassa, 0,7 kappaletta asukasta kohden. Vähiten tällaisia liittymiä oli Latviassa, jossa kiinteitä tai mobiileja laajakaistaliittymiä oli 0,47 asukasta kohden. Näissä luvuissa ei siis ole laskettu mukaan älypuhelinten liittymiä.
Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli Suomessa kotitaloutta kohden vertailumaista kolmanneksi vähiten, 0,68 kappaletta per kotitalous. Norjassa kiinteitä laajakaistaliittymiä oli vuoden 2022 lopussa eniten, 0,96 kappaletta kotitaloutta kohden eli lähes jokaisella kotitaloudella oli kiinteä laajakaistaliittymä. Norjan takana tulivat Islanti ja Tanska. Maksimilatausnopeudeltaan vähintään 100 megaisia liittymiä oli Ruotsin kaikista käytössä olevista kiinteistä laajakaistaliittymistä 92 %, kun osuus Suomessa oli 51 %. Islannissa 86 % käytössä olevista liittymistä oli vähintään 100 megaisia, mutta maassa kiinteitä liittymiä myydään osittain myös rajattomalla nopeudella ja rajoitetulla tiedonsiirtomäärällä.
Valokuitutekniikalla toteutettujen liittymien määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen sitä mukaa, kun vanhoja kiinteitä verkkoja päivitetään valokuitutekniikkaan ja rakennetaan kokonaan uutta valokuituverkkoa. Kaikissa Pohjois- ja Baltian maissa vanhojen kupariliittymien määrä on laskenut ja kupariliittymät korvautuneet muun muassa valokuituliittymillä. Islannissa ja Ruotsissa käytössä olevista kiinteistä laajakaistaliittymistä yli 80 % oli vuoden 2022 lopussa toteutettu valokuitutekniikalla.
Kuten verkkosaatavuudessa myös liittymämäärissä näkyy se, että Suomessa, Tanskassa ja Norjassa nopeita yhteyksiä toteutetaan myös kaapeli-tv-verkon yhteyksillä. Norjassa kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä 70 %, Suomessa 63 % ja Tanskassa vain 49 % oli toteutettu valokuitutekniikalla. Kaikissa vertailumaissa valokuituliittymien määrä on kuitenkin kasvanut tasaisesti vuoden 2016 tilastoinnin alkamisesta lähtien.
Esitetyt luvut perustuvat vertailussa mukana olevien maiden viranomaisten koostamiin tilastoihin. Traficom tuottaa monipuolisia tilastoja viestintä- ja liikennemarkkinoilta muun muassa kuluttajainformaatiota ja markkinaseurantaa varten.
Lähde / Tiedote: Traficom (epressi)