Digi perheiden voimavarana -hanke testaa ja kehittää erilaisia virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia neurokirjolla olevien lasten ja -nuorten kuntoutuksessa. Tähän mennessä virtuaalitodellisuutta ja digitaalisia palveluita on hyödynnetty jo jonkin verran terveydenhuollon alalla, mutta ei vielä juurikaan sosiaalialalla.
Viime syksynä käynnistynyt Digi perheiden voimavarana -hanke keskittyy testaamaan ja kehittämään erilaisia virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia neurokirjolla olevien lasten ja nuorten kuntoutuksessa.
– Idea hankkeeseen syntyi alun perin oikeastaan Diakin opettajien keskuudessa, jossa huomattiin että terveydenhuollossa on käytössä jo paljon digitaalisia palveluja, kun taas sosiaalipuolella niitä on paljon vähemmän, vaikka tarvetta kyllä olisi, hankkeen projektipäällikkö Virpi Kuvaja-Köllner kertoo.
Yhteistyökumppaneina toimii useita avo- ja laitospuolen kuntoutuspalveluja, sekä lastensuojelun palveluja tuottavia yrityksiä, jotka ovat myös toivoneet uusia menetelmiä ja työvälineitä ohjaustyöhön. Uusia ratkaisuja on kaivattu erityisesti mm. kiintymyssuhteen ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen, sekä impulsiivisten toimintojen säätelyyn.
Virtuaalimaailma ohjaustyön ammattilaisten apuna
Tänä keväänä hanke tarjoaa sosiaalialan ammattilaisille kohdennettuja koulutuksia, joilla tuodaan tutummaksi virtuaalitodellisuuden laitteita ja ohjelmia, sekä tuetaan niiden hyödyntämistä ohjaustyössä.
– Hankkeessa tehdään myös kattavasti arviointia muun muassa työntekijöiden asenteista ja kiinnostuksesta hyvinvointiteknologian käyttöönottoon. Arviomme myös uuden toimintatavan vaikuttavuutta kohderyhmässä, sekä kokonaiskustannuksia verrattuna perinteiseen toimintatapaan, Kuvaja-Köllner täsmentää tavoitteita.
Arviointien tavoitteena on selvittää, saavutetaanko uusilla toimintatavoilla entistä paremmin toivottuja muutoksia kohtuullisin kustannuksin. Sekä koulutuksia että muuta tutkimustyötä viedään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa.
Tuttu ympäristö, uudet alanvaltaukset
Kuntoutuksen toteuttaminen virtuaalisesti mahdollistaa toteutuksen myös muualla kuin perinteisesti vastaanotolla tai kotiympäristössä. Näin on myös mahdollista nostaa kuntoutuskertojen toistoja ja siten niiden tehokkuutta. Koska virtuaaliset ympäristöt ovat muokattavissa, palvelut on myös mahdollista räätälöidä entistä joustavammin yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Hankkeen erityisenä kehitystyön kohteena ovat erilaiset virtuaaliset hyötypelit.
– Pelillistetty kuntoutus voi olla nuorelle perinteisiä kuntoutusmuotoja motivoivampaa, sillä nuoret ovat jo lähtökohtaisesti ketteriä ja luontevia digitaalisten laitteiden ja toimintaympäristöjen käyttäjiä. Pelillistäminen voi myös tuoda keveyttä henkilökohtaisesti vaikeampiin teemoihin ja helpottaa niiden käsittelyä ja harjoittelua turvallisessa ympäristössä, Kuvaja-Köllner kertoo.
Lähde: STT
KATSO MYÖS:
Xiaomi julkisti Redmi Note 11 -sarjan Pohjoismaissa