Rebellion Developmentsin Atomfall vie pelaajan 1960-luvun Britanniaan, jossa Windscalen ydinvoimalaonnettomuus on muuttanut Cumbrian maaseudun radioaktiiviseksi karanteenialueeksi. Tämä selviytymistoimintapeli ei ole pelkkä ”brittiläinen Fallout” – se tarjoaa omaleimaisen tarinankerronnan, synkän ilmapiirin ja kylmän sodan ajan salaliittoteemojen sekoituksen, joka tarttuu mieleen. Lue Atomfall arvostelu ja lisätietoa pelistä alta.

Atomfall arvostelu

Tarina ja maailma: Kun historia kohtaa fiktion

Pelin tapahtumat sijoittuvat viisi vuotta Windscalen todelliseen historialliseen onnettomuuteen (1957) pohjautuvaan fiktiiviseen katastrofiin. Päähenkilö herää muistinsa menettäneenä bunkkerista ja joutuu selvittämään, miksi karanteenialueella ryömii mutatoituneita olentoja, robotteja ja salaperäisiä kultteja. Tarina rakentuu vähitellen löydettyjen johtolankojen, NPC-hahmojen kanssa käytyjen keskustelujen ja pelimaailman dokumenttien kautta – mikään ei ole mustavalkoista.

Erityisesti Atomfallin vahvuus on sen kyky yhdistää brittiläistä kansanperinnettä (kuten druidien ja kansanuskontoihin viittaavat elementit) kylmän sodan salaisuuksiin. Esimerkiksi ”Protocol”-niminen sotilasorganisaatio ja B.A.R.D-ryhmän robotit luovat jännitteisen dynamiikan, joka muistuttaa klassisen scifin parhaita teoksia.

Pelattavuus: Selviytyminen vaatii älyä ja kärsivällisyyttä

Toisin kuin Rebellionin Sniper Elite -sarjassa, Atomfall painottaa resursseihin ja taktiikoihin perustuvaa selviytymistä:

• Aseet ovat niukkoja: Pelaaja turvautuu krikettimailoihin, itetehtyihin polttopulloihin ja ympäristöstä löytyviä esineitä. Tappamattakin pääsee läpi, mutta se vaatii hiomattomia hermoja.
• Krafttaus ja tutkiminen: Metallinpaljastimen avulla löydetään piilotettuja aarteita, ja reseptien kerääminen mahdollistaa esimerkiksi säteilytablettien valmistamisen.
• Sydämen syke vaikuttaa: Juokseminen tai taistelu nostaa hahmon sykettä, mikä hämärtää näköalan ja paljastaa viholliset äänille. Tämä pakottaa pelaajan harkitsemaan jokaista liikettään.

Kriitikot ovat jakautuneet pelin taistelumekaniikkojen suhteen. Mailalla mätkiminen on ”helvetin kankeaa” (kuten Respawn.fi totesi), mutta vaikeustason räätälöinti mahdollistaa kokemuksen hiomisen omien mieltymysten mukaan.

Maailma ja ilmapiiri: Kylmää kauneutta ja kammottavia yksityiskohtia

Rebellion on luonut Cumbrian maaseudusta silmiä hivelevän, mutta kolkon version. Säteilevät ydinvoimalat, hylätyt kylät ja luolastot täynnä mutantteja luovat pelottavan, mutta kiehtovan pelimaailman. Erityisesti äänisuunnittelu on huippuluokkaa:

• 1950-luvun brittiaksentit ja radioviestinnät tuovat autenttisuutta.
• Säteilyn surina ja mutatoituneiden hyönteisten sirinä luovat jatkuvaa jännitettä.

Avoin pelimaailma jakautuu neljään alueeseen, joissa liikkuminen onnistuu tunneliverkoston kautta. Tämä rakenne mahdollistaa tutkimisen ilman turhaa juoksentelua, mutta ei tarjoa täysin avointa maailmaa kuten Fallout.

Lue myös: Split fiction arvostelu

Graafiset elementit: Vahva suoritus vanhalla moottorilla

Atomfall on tehty Rebellionin Asura-moottorilla, joka tunnetaan Sniper Elite -sarjan hidastettujen räjäytyskohtausten ansiosta. Tällä kertaa moottori ujuttaa brittiläisen maaseudun synkkyyden uskottavasti ruudulle:

• Säteilyn sininen hehku ja sateen läikyttämät maantiet luovat tunnelmaa.
• Hahmojen animaatiot ovat kuitenkin joskus jäykät, erityisesti lähitaisteluissa.

Kuka kannattaa kokeilla Atomfallia?

• Fanit synkästä scifistä ja kylmän sodan salaliittoteemoista.
• Pelaajat, jotka arvostavat tutkimista enemmän kuin loputonta taistelua.
• Hauskan haasteen etsijät, jotka haluavat säätää vaikeustason yksityiskohtaisesti.

Loppupäätelmät: Epätäydellinen, mutta unohtumaton kokemus

Atomfall ei ole täysin ongelmaton – lähitaistelut tuntuvat kömpelöiltä, ja vihollistyyppejä olisi kaivannut enemmän. Sen sijaan tarina, ilmapiiri ja selviytymisen jännite tekevät siitä pelin, joka jättää jäljen.

Atomfall Arvostelu ja arvosana: 8/10